Ota se elokuvapoliittinen vitutuksesi mukaan niin poltetaan se.

-Helsingin elokuva-akatemian syysseminaarin 2012 antimia muistellessa.

 

samurai

Elokuvaopetuksen peer-to-peer

Helsingin elokuva-akatemia käynnisti toimintansa syksyn seminaarilla. Tarkemmin ottaen toiminta oli jo alkanut noin puolta vuotta aikaisemmin kun ensimmäiset HEA:n kurssit aloittivat tuolloin toimintansa. Teatteri-ravintola Kapsäkissä pidetyn seminaarin alku oli jännittynyt ja seminaarin vetäjien kielenkantojen takertelu yhdistettynä heidän tulessa leimuaviin tahtotiloihin sai keskustelun etenemään letkajenkan tavoin ”yksi eteen, yksi taakse, kolme eteen ”-tyylillä. Tämän takia tai tästä huolimatta seminaari sai heti lähtökohtaisesti lämpimän tunnelman. Hannaleena Haurun esittäessä ensimmäiset kommenttinsa akatemian perustamisen taustalla velloneista ajatuksista moni ymmärsi ehkä ensi kertaa ettei tässä oltu rakentamassa kilpailevaa yliopistollista hierarkisoitua rakennelmaa muiden vastaavien rinnalle, vaan ennemminkin jotain aivan muuta. Rivien välistä oli kuultavissa edelleen vieno kainostelu sitä tosiasiaa kohtaan, että Hauru on koko ko. ilmiön arkkitehti. Hän vannoi alkupuheenvuorossaan ennen kaikkea vertaisoppimisen nimeen. Elokuvaopetus rakennetaan avoimuuden periaatetta kaikessa noudattaen, ruohonjuuritasolta tekijöiltä tekijöille tai parhaimmillaan tekijöiltä tuleville tekijöille.

Seminaarissa tehtiin jo sen alkumetreillä selväksi sen yhtenäisideologisen aseman mahdottomuus. Selväksi tehtiin myös, ettei HEA tulisi määrittelemään itseään vastavoimaksi millekään kärsimystä nykyisessä Suomen elokuvapoliittisessa tilanteessa aiheuttavalle tekijälle. Negatiivinen itsensä määrittely ei yksinkertaisesti luo kuin reaktiivisen yhteisön. Sen sijaan ”elokuva-akateemit” saivat rituaalin tavoin kirjoittaa ahdistuksensa kohteet paperille poltettavaksi Hämeentien varteen raahatussa pienessä valurautauunissa. Tuossa yöllisessä rituaalissa olikin aistittavissa enemmän seitsemää samuraita kuin heidän pelastamiaan ikuisesti valittavia kyläläisiä. Juuri niin kuin pitikin.

Sitoutuminen ja pitkäjänteisyys

HEA:n radikaali avoimuus asettaa akateemisuuden tässä suhteessa haastavaan valoon. Hylkäämällä ylhäältä alas mallin ja korvaamalla sen vertaisopetuksella akatemia muuttuu kenties lähemmäksi dialogista oppimismallia. Jo pidettyjen kurssien antia läpi käydessä tuli viimeistään selväksi ensimmäiset ongelmakohdat. Sitoutuminen ja sitouttaminen nousi yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi. Miten saada osallistujat kunnioittamaan ilmaista opetusta ja ennen kaikkea henkilöä, joka näkee vaivaa opetusmateriaalin kasaamiseen ja valmisteluun. Jo seminaarin puolivälissä oli selvää, että myös ruohonjuuritason, avoimuuteen pyrkivä akatemia tarvitsee rakenteen tai/ja tilan. Nämä molemmat tekijät tarvitaan rajaamaan toimintaa tavalla, joka mahdollistaa yhteisön vaatimat positiiviset vapaudet. Tarvitsemme rakenteita tai metodeita joiden kanssa toimia ja tilaa tai ”kotia” johon palata aina uudestaan. Molemmat toimivat toiston tuoman pysyvyyden kautta. Vaikka opettajat muuttuvat jotkut toimintametodit, kaavat tai kaavakkeet voivat olla samat. Ja tässä kohdin se, joka säikähtää byrokratian kalmanhajua uskoen yhteisöön ilman rakenteita/kaavakkeita, voi käydä kysymässä 300 ilmoittautunutta sisältävältä taulukointiohjelmalta sen olemassaolon tarpeellisuutta. Eikö antiikin akatemiankin taustalla voi erottaa juuri ensimmäisinä sääntöinä paikan ja toiminnan rakenteen säännön. Sitoutuminen opetukseen liittyy osana akatemian tarvitsemiin hyvien tapahtumien toistoihin eli pitkäjänteisyyteen.

Pitkäjänteisyys on luonnollisesti yksi keskeisistä HEA:n hyveistä. Seminaarissa tehtiin selväksi, että toiminta pyrkii olemaan kauaskantoista. Hauru itse toivoi HEA:n tuovan jopa työpaikkoja muutamille organisaation puolelta. Kuten yllä mainittua – jo tällä hetkellä välttämätön byrokratia (apurahat, jäsenhakemukset, tiedottaminen) hoidetaan vapaaehtoistoimin. Pitkäjänteisyys on myös tiedonvaihdon kannalta olennainen osa. Kuten joku taisikin mainita. Jos meillä on jatkuvaa pientuotantoa läpi vuosien – ja ennen kaikkea jatkuvaa opetusta – meillä on akatemia.

Avoimuus johtaa vertaisoppimiseen, vertaisoppiminen johtaa bänditreeneihin, bänditreenit johtaa…

Hauru esitteli seminaarissa bänditreeni –käsitteen ideana tekemisen taustalle.Hauru tarkoittaa tällä yhteistoimintaa, jolla pienehkö ryhmä kehittää omaa tekijyyttään. Bänditreenin taustaidea tulee ennen muuta ruotsissa, joka tunnetaan lukuisten listahittibändien tehtailumaana. Isojen tuottajapamppujen ohella maassa on satsattu bänditoimintaan ja tämä kantaa hedelmää vuosi toisensa perään. Bänditreenit voisi olla tapa jolla HEA:n toimintaa voitaisi kehittää eteenpäin. Pyrkimyksenä olisi rakentaa maaperä sellaiseksi, että akatemialaisten olisi helppo lyöttäytyä yhteen viikonlopuksi tai pariksi ideoimaan elokuvaidean parissa. Lähtökohtana voi toimia esimerkiksi käsikirjoituskurssin ideointiporukat tai sitten vaan yhteiseen HEA:n tilaan – kun sellainen löydetään – satunnaisesti saapuneiden ihmisten yhteistyöstä kasvava prosessi. Bänditreeneissä keskeistä on hyvin alhainen kokeilukynnys ja mahdollisuuden tarjoaminen myös epäonnistumisille. Bändiin kuuluminen on sitouttava ja sopivassa suhteessa antava ja ottava ajatusmalli.

Jo hyviä ideoita rönsyillyt 3 tuntinen ei jäänyt täysin ongelmattomaksi. Yleisöstä, erään mieshenkilön toimesta, esitettiin loppupuolella seminaarin muuten hyvin opintokeskeisen dialogin kannalta tarpeellinen kysymys. ”Mihin tämä kaikki johtaa? – – Ennen kaikkea mihin tämän pitäisi johtaa?” Jos HEA olisi yritys – jota se Luojan kiitos ei ole – sillä olisi tähän kirjoitettu vastaus pääjohtajan seinällä diplomin vieressä otsikolla yhtiön arvot ja tavoitteet. Arvomaailmastahan koko seminaari yritti puhua. Vai luinko oikein. Sen sijaan lopussa esitetyllä kysymyksellä, mitä tällä tekemisellä pitäisi saavuttaa, on mielestäni kahtalainen rooli. Ensinnäkin kysymykseen liittyy eksistentialistinen näkökulma. Miksi jotain pitäisi tehdä ennemminkin kuin ei-mitään. Ennen kaikkea miksi jotakin pitäisi tehdä sen lopputuloksen tähden ennemminkin kuin itse tekemisprosessin itsensä takia. Toisaalta tämän kysymyksen voi myös lukea kannanottona juuri tulostavoitteellisen elämäntavan edessä. Jos päämäärä on tehdä kaikista menestyneitä elokuvaohjaajia, on kysymyksen kritiikki paikallaan. Ylipäänsä jos prosessin toisessa päässä nähdään jotain yhtenäistä en usko Elokuva-akatemia-koneen toimineen yhtä hedelmällisesti kuin oletimme sen toimivan. Kysymys on välttämättä keskellä elokuvantekijyyttä. ”Minkä takia tehdä elokuvaa ylipäänsä?” otsikolle tulisi muodostaa oman kurssi tai opintokokonaisuus. Olen tosissani.

Ongelman jatkona voi yhtä lailla nähdä myös tarpeiden kartoittamiseen perustuvan opetussuunnitelman. Ennen kaikkea ensikertalaiselta kysyttäessä hänen halunsa ei välttämättä poikkea millään tavalla elokuvakoulun halutuotannosta. Tarkoitan tällä, että sikäli mikäli HEA:n tehtävänä on myös ajatella laatikon ulkopuolelta elokuvaa ja koko audiovisuaalisen kulttuurin kenttää – kuten Hauru osuvasti seminaarissa painotti – tulee meidän myös varmistua, ettei valtaosa kursseista pyri vain konstruoimaan uuden samanlaisen laatikon. Kun käsittääkseni kyse ei ole pelkästään siitä, että jo elokuvan tekemisen käytännöt (siis sen virallisen kielen ja tiedon, joka alalla vaaditaan) omaavat ihmiset haluavat jakaa tietoaan ilmaiseksi muille. Kyse oli käsittääkseni ennemminkin jonkin uuden kollektiivisesta synnyttämisestä. Eikö kyse ole ennemminkin samasta uuden tulemisen kaipuusta, jonka koemme elokuvateatterissa alkutekstien rullatessa ruudulla. Pyydämme elokuvalta. Anna minun kokea jotain jota en vielä ole aikaisemmin kokenut. Opeta minulle elämästä jotain jota vielä aikaisemmin en ole nähnyt. Kysymys on edelleen ilmassa. Kuka uskaltaa sanoa, mitä minun, saatikka vastaajan itsensä tarvitsisi oppia tullakseen hyväksi elokuvan tekijäksi?

Kirjoittaja: Joakim Pusenius

Advertisements

One thought on “Ota se elokuvapoliittinen vitutuksesi mukaan niin poltetaan se.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s