Opinnäytetyö näytelmän ja elokuvan käsikirjoittamisen eroista Suomessa 2010-luvulla

Kuva Jörn Donnerin elokuvasta "Armi elää", käsikirj. Karoliina Lindgren.

Kuva Jörn Donnerin elokuvasta ”Armi elää”, käsikirj. Karoliina Lindgren.

Helsingin elokuva-akatemian jäsen Marjo Airisniemi tutkii käsikirjoittamista vertailemalla elokuvan ja näytelmän kirjoittamisen eroja Nyky-Suomessa.

Airisniemen tutkielma ”Tekstin taide : Näytelmän ja elokuvan kirjoittamisen erot ja yhtäläisyydet” (2015) on hänen opinnäytetyönsä Tampereen ammattikorkeakouluun.

Marjo Airisniemen opinnäytetyö (.pdf):

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/93364/Airisniemi_Marjo.pdf?sequence=1

Alla tekijän esittely tutkielmasta elokuva-akatemialle:

”Päästessäni opiskelemaan elokuva- ja televisiokäsikirjoittamista Tampereen ammattikorkeakouluun taustallani oli kirjallisuuden, luovan kirjoittamisen ja teatterin opintoja. Media-alan koulutuksen alku oli kulttuurishokki, sillä koin käsikirjoittamisen lähtökohdat aivan erilaisiksi kuin esimerkiksi näytelmän kirjoittamisen vapauden osana kirjallista perinnettä. Itselleni tärkein työkalu, dialogi, jäi yhä pienempään rooliin kun käsikirjoittamisen kursseilla harjoiteltiin idean kirkastamista ja synopsisten hiomista. Olen itse kirjoittaja, joka lähtee liikkeelle yksityiskohdista, yksittäisestä havainnosta, repliikistä tai mielentilasta, joten kokonaisidea hahmottuu minulle vasta paljon myöhemmässä vaiheessa, jo runsaasti materiaalia kirjoitettuani. Aloitan usein dialogin kirjoittamisesta, sillä henkilöt alkavat puhuen vetää mukaan tarinaansa.

Kolme vuotta elokuva- ja tv-käsikirjoittamista opiskeltuani olin kuitenkin tyytyväinen koulutusvalintaani, sillä opinnot auttoivat minua elokuvakielen ymmärtämisessä, tekstikokonaisuuksien hahmottamisessa, aiheista ääneen puhumisessa ja yhdessä ideoimisessa – sekä kehitti dramaturgista ajattelua. Opinnäytetyön tullessa ajankohtaiseksi tiesin kuitenkin, että minun on vertailtava näytelmän ja elokuvan kirjoittamisen prosesseja, sillä minulle ne näyttäytyivät yhtymäkohdistaan huolimatta yhä keskenään erilaisimpina.

Tutkimustyötä tehdessäni havaitsin, että käsikirjoittamisen opiskelussa Suomessa elokuvakäsikirjoitus samastetaan voimakkaasti draamaan, joka itsessäänkin on ongelmallisen monimuotoinen käsite. Draamasta puhutaan universaalina mallina Aristoteleeseen vetoamalla, vaikka Runousoppia (uusin käännös Korhonen & Korhonen 2012) tarkastelemalla moni käsite katharsiksesta konfliktiin paljastuu monitulkintaiseksi ja epäselväksi. Näytelmässä taas ollaan tutkimukseni mukaan päästy pidemmälle: draama ei ole vaatimus. Esimerkiksi nykynäytelmältä ei odoteta käännekohtia ja maksimaalista konfliktia, vaan se voi olla mitä tahansa esitetyksi tarkoitettua tekstiä. Psykologisten henkilöhahmojen sijaan näytelmän henkilöt voivat olla nimettömiä, iättömiä ja ajattomia. Tällaista vapautta ja moninäkökulmaisuutta pitäisi hyödyntää myös elokuvakäsikirjoittamisen opetuksessa.

Opinnäytteessäni paitsi hylkään draaman, myös määrittelen (teksti)dramaturgian draamasta erilliseksi, esitykseksi tähtäävän materiaalin valitsemisen, rajaamisen ja sommittelun käsitteeksi. Suomalaisten näytelmäkirjailijoiden ja elokuvakäsikirjoittajien teemahaastattelujen sekä kirjallisuus- ja mediakatsauksen lisäksi käsittelen esimerkiksi elokuvakäsikirjoituksen teoksellista eheyttä Aalto-yliopiston käsikirjoittamisen lehtori Marja-Riitta Koivumäen englanninkieliseen artikkeliin The aesthetic indepencende of the screenplay (2010) perustuen.

Helsingin elokuva-akatemia mainitaan tutkimuksessa osana kotimaisen teatterin ja elokuvan ”avointa lähdekoodia” eli hyväksi havaittujen käytäntöjen ja oppien avointa jakamista kaikille asiasta kiinnostuneille. Myös opinnäytetyöni tarkoitus on tarjota kaikkien kiinnostuneiden saataville tietolähde aiheesta, josta ei ole aiemmin juurikaan tehty kotimaista tutkimusta”.

-Marjo Airisniemi

Yhteydenotot: marjo.airisniemi (at) gmail.com

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s