Janne Laiho: Pienen budjetin (dokumentti) elokuvatuotanto – tekniset ja muut haasteet

Helsingin elokuva-akatemian kerho, 6.10.2014

Pienellä budjetilla elokuvia tehtäessä on usein suurin haaste tuotantoryhmän koko. Leffoja on mahdollista tehdä myös jopa yhden hengen tuotantoryhmällä. Tällöin, käytännön syistä johtuen, joudutaan keksimään ja turvautumaan ratkaisuihin jotka ottavat huomioon äärimmäisen rajalliset resurssit.

Janne Laiho on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorioista. Lopputyönään Janne teki yksinään dokumenttielokuvan “Kolme kirjettä lapselle” Virpi Suutarin tutoroimana. Minimaalisista elokuvan tuotannossa käytetyistä resursseista huolimatta elokuva sai lämpimän vastaanoton eri festivaaleilla. Jannen lopputyön kirjallinen osa käsitteli pienen budjetin dokumenttielokuvatuotantoa. Tämän jälkeen Janne on ohjannut eri kokoisia dokumenttituotantoja, tuotantojen resurssien vaihdellessa yhden hengen tuotantoryhmästä aina riittävästi resursoituihin tuotantoihin.

Elokuvien tuottaminen pienellä rahalla on mahdollista, mutta huomioi ensisijaisesti että kaikki kulut ovat omasta palkastasi pois. Laajamittainen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää kulujen kurissa pitämiseksi. Jannen lähestymistapa asiaan kulkee laadun kautta – tee asiat niin laadukkaasti kuin mahdollista enemmin kuin tuota vähemmän laadukasta materiaalia journalistinen kärki ensisijaisuutena. Mieti kokonaisuudessa sekä journalistista sisältöä että estetiikkaa. Dokumentti kertoo meille jotain sellaista mitä muilla keinoilla ei voida kertoa ja sanomassa kuvailmaisulla, estetiikalla ja äänellä on suuri rooli.

Kustannuseristä yleensä suurin on henkilökustannukset, isompi ryhmä vaati myös isomman ja kalliimman kaluston. Tekemällä yhden-kahden hengen tiimillä töitä on siis rahalliset etunsa.

Tuotannon suunnittelun kulmakiviä on realistisuus. Aiheen on oltava toteutettavissa niillä resursseilla mitä on ja tässä asiassa ei kannata huijata itseään. Ole varma siitä että toteutuksen vaatimat resurssi ovat käytettävissäsi jottei lopputuloksesta tule puolivalmista ja kehnoa.
Mieti suunnittelussasi myös tarvittujen kohtausten toteutustapoja. Esim. Tilanteet joissa läsnä yksi tai muutama ihminen ovat huomattavasti helpompia kuvata kuin suurempi massa. Huomioi myös vaihtoehdot ja esteet eri lokaatioissa. Yksityiset tilat ovat aina helpoimpia – vastassa ei

ole juridiikkaa, vaivalloisia kuvausjärjestelyjä tai vuokria. Jos kuvaat ulkona tai julkisissa tiloissa nousee heti vastaan mm. erilaiset aikarajoitteet, ulkopuoliset ihmiset jotka voivat olla tiellä tai eivät halua tulla kuvatuksi sekä liikenne.Yksityistiloissa on myös usein mahdollista käyttää huomattavasti enemmän aikaa ja rekonstruoida ympäröivää tilaa kuvaukselle mahdollisimman otolliseksi.

Mitä paremmin tutkit ja perehdyt aiheeseesi sen onnistuneemmin voit tehdä kustannustehokkaita ratkaisuja. Etnografinen ratkaisu jossa vietetään lukuisia tunteja kohteen kanssa esim. Äänittäen tilanteita vie paljon aikaa ja on kallista. Säästä perehtyen aiheeseen kirjallisuuden, lehtien, akateemisen tutkimusten ja elokuvien pohjalta saaden kokonaisnäkemyksen aiheeseen. Hyvillä pohjatiedoilla saat myös paremmin henkilökohtaisen näkemyksen teemaan.Tällä varmistat ettei elokuvaa ohjaa omat ennakkoasenteesi vaan kokonaisvaltainen käsitys aiheesta.

Taustatutkimuksen tulisi olla osa budjetoitua käsikirjoitustyötä mutta se on tulojen puitteissa harvoin mahdollista.
Kannattaa kuitenkin pitää huoli myös siitä ettei taustoitus vie omaa henkilökohtaista näkemystäsi. Myös henkilökohtaisesta suhteesta kohteeseen on hyötyä ja se mahdollistaa aidon luottamuksen ja pääsyn syvemmälle tasolle. Henkilöiden kanssa kannattaa viettää aikaa niin paljon kuin mahdollista. Tuotannon alussa on aina jännitystä ja kuvattavat henkilöt ovat kuoressaan – tämä vie myös paljon aikaa ja aiheuttaa hukkamateriaalia – turhia kuvauspäiviä. Liian pitkät kuvaussessiot aiheuttavat turhautumista ja kyllästymistä. Kokemuksen perusteella 2-3 päivän kuvauskokonaisuus on ollut toimiva.

Haastattele ihmisiä myös ilman kameraa, pääset sinuiksi ihmisten kanssa ja oma ymmärrys kasvaa, lisäksi saat materiaalia leffaan koska kaikki on äänitetty. Jos laadukasta audiota on paljon niin tilanneääni ei ole niin kriittisessä roolissa. Jannen tuotannoissa on usein audio-dialogia ja kuvituskuvaa. Usein äänitysten alussa ei ole vielä varmaa tietoa lopullisista henkilöistä. Äänityssessiot antavat lisäinfoa siitä, kuka tai ketkä ovat ne oikeat päähenkilöt. Haastattelujen aiheina toimii löyhä haastattelurunko jonka pohjalta pyritään saamaan luonteva keskustelu – joka harvoin onnistuu. Äänitykset tehdään usein studiossa tai henkilö kutsutaan omaan tai haastateltavaan kotiin jossa haastatellaan nappimikillä tai haulikolla.

Esim. Sennheiser MKE 600 on laadukas mikki joka menee kameraan. Ulkoiset tallentimet tarkoittavat myös erillistä audiota joka puolestaan tarkoittaa että kuvaustilanteiden materiaali on synkattava, mikä usein

saattaa aiheuttaa useita työtunteja lisää.
Kamerakaluston ratkaisuissa kannattaa aina huomioida myös fyysinen rasittavuus ja olosuhteet joissa tullaan kuvaamaan sekä kuvausten kesto.

Kustannuksiin vaikuttavat myös paljon kameran ominaisuudet ja asetusvalinnat. Jannella on käytössään mm. Blackmagic Pocket Cinema Camera, edullinen ja hyvä kamera jolla on mahdollista kuvata raw-muodossa. Raw materiaalin jälkikäsittelymahdollisuudet ovat todella laajat mikä antaa paljon armoa kuvaustilanteessa. Tämä mahdollistaa esim. kuvauksen alhaisesta valon määrästä huolimatta.
Jos kuvaus raw-muodossa ei ole mahdollisuus, (raw-materiaali on raskasta, jos tallennustila ei riitä on turvauduttava seuraavaksi parhaaseen vaihtoehtoon) kannattaa kuvata niin “flatilla” profiililla kuin mahdollista, sillä mitä enemmän esivalintoja teet kuvaus asetuksissa sitä enemmän kuva on muokkautunut jo kuvatessa, peruuttamattomasti. Flatti profiili tallentaa kaiken sellaisenaan jolloin vaikutusmahdollisuudet kuvaan jälkikäteen ovat suuret. Flatteja profiileja voi myös ladata verkosta.

Jälkikäsittelyn huomioiminen äänen ja kuvan osalta budjetissa voi antaa ratkaisun moneen haasteeseen. Raw-kuvan etuja on lähes rajattomat mahdollisuudet kuvan jälkikäsittelyssä. Värimäärittely voi antaa paljon kuvan tyylille ja laadulle. Näissä valinnoissa korostuu taiteilijan oma näkemys ja tyylillinen maku. Mahdollisuudet vaikuttaa jälkikäsittelyssä takaavat sen että tyylilliset valinnat eivät ole olosuhteiden pakkoa vaan aidosti tekijän valintoja, ennakoivien päätösten sitovuus ei täten ole enää niin suuri. Tuotannolle kannattaa varata noin 2000 euron budjetti värimäärittelyä varten. Värimäärittely antaa elokuvalle ammattitasoisen jäljen.

Huomioitavia kalustoon liittyviä seikkoja matalan budjetin tuotannoissa:

  • Metabones Speedbooster on adapteri joka myös lisää valovoimaa. – vaihtoehtoina kalliille ja logistisesti hankalalle valokalustolle sekä valaisijalle. Speedbooster ja valovoimaiset linssit takaa laajemmat kuvausolosuhdemahdollisuudet.
  • paljon rajaavalle kameralle tarvitaan hyvin laajakulmaisia linssejä (esim. Tokina 11-16 mm f2.8 on hyvä yleiskäyttöinen laajakulma-zoom)
  • syväterävyys – matteboksi eli vastavalosuoja blokkaa valoa kaikesta muusta kuin halutusta suunnasta. Jos varaa niin ota mukaan myös ND-suotimia (“ND-filttereitä”), blokkaa valoa, mahdollistaa laajemman aukon, terävyysalue pienempi – mikrobudjettimaailmassa tämä ei ehkä ole mahdollista sillä boksi jo itsessään maksaa noin 1500 euroa.
  • virta -rigin akku, hyvä koska riittää koko päivän, rakenna rigi jossaei tarvitse koko ajan vaihtaa tai ladata akkuja. Viritä hyvä mega-akku kaikille virtaa tarvitseville laitteille jolloin pääset vähemmällä säädöllä ja pienemmillä vaihdoilla. Lisäksi akku toimii vastapainona toisella puolella olkapäätä kun edessä paljon painoa.
  • ääntä on monitoroitava jatkuvasti, ei mittarit kerro kaikkea esim. huomioi tuulen vaikutusta ulkotiloissa tai jos kaapeli tai liitäntä vioittuu, audion käytettävyyden tarkistukseen kokonaisvaltaisesti ei ole muita hyviä vaihtoehtoja kuin kuunteleminen
  • elokuvallisesta ilmaisusta – mikä tekee leffasta leffannäköistä kuvaa – kameran valotusalue – kuinka paljon sävyjä pimeän ja valkoisen välissä kamera tallentaa. Edullisimmat hyvin laajan valotusalueen kamerat lienevät Blackmagic (BM Production Camera, BM Cinema Camera, BM Pocket Cinema Camera)
  • sähköinen etsin EVF (Electronic Viewfinder) on käytännössä sähköinen pieni näyttö joka kertoo mitä kamera näyttää mutta esim .kirkkaassa valossa kameran omassa screenissä ei nää mitään joten sähköinen etsin – looppi on hyödyllinen. Lisäksi EVF yleensä sisältää histogrammin ja/tai muuta tietoa valotuksesta, ja näin valotuksen säätö varsinkin kirkkaassa auringonvalossa on huomattavasti helpompaa (toisinaan, auringon paistaessa suoraan kameran omaan näyttöön on valotuksen säätö ja näin kuvaaminen käytännössä mahdotonta).

    london-gear

    Kuva: yhden hengen tuotantoon soveltuva tuotanto‐ ja jälkituotantokalusto kentällä Lontoossa

    •   Blackmagic Pocket Cinema Camera
    •   olkapäärigi
    •   ulkoinen akku
    •   Sennheiser M600 mikrofoni + tuulisuoja
    •   Vocase follow focus
    •   Sigma 24‐70 mm f2.8 linssi
    •   Macbook Pro, DaVinci Resolve (Raw‐kuvan käsittelyyn)

     

    Helsingin elokuva-akatemian kerho on sarja viikottain järjestettäviä vertaisoppimistilaisuuksia. Blogitekstit perustuvat vaihtuvien kirjoittajien havaintoihin, kokemuksiin ja näkemyksiin pidetyn session pohjalta.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s