Kira Jääskeläinen: Ohjaajan ja päähenkilön välinen suhde dokumenttielokuvassa

Helsingin elokuva-akatemian Elävän kuvan seura, 9.11.2015

Kira Jääskeläinen piti session ohjaajan ja päähenkilön välisestä suhteesta dokumenttielokuvassa. Esitän tässä oman subjektiivisen näkemykseni Kiran sekä muiden läsnäolijoiden ajatuksista.

Kiran oma tarina elokuvan tekijäksi tulemisesta oli monivaiheinen, mutta session aikana nousi usein esille hänen ensimmäinen dokumenttinsa Tagikaks – Olimme valaanpyytäjiä, joka on kuvaus siperiassa elävien alkuperäiskansojen elämästä. Kira oli alunperin osallistunut vapaaehtoisena tutkimusmatkalle valaanpyytäjäkylään ja palannut usean vuoden poissaolon jälkeen takaisin tekemään aiheesta dokumenttia. Kyseinen dokumentti on esitetty ja palkittu kansainvälisillä festivaaleilla.

Etenkin eettiset kysymykset saivat sijaa session aikana. Eettiset ongelmat dokumentissa voidaan jakaa neljään osaan: Ohjaajan sisäiset eettiset ongelmat, ohjaajan ja rahoittajan väliset ongelmat, ohjaajan ja yleisön väliset ongelmat sekä ohjaajan ja kohteen väliset ongelmat, jotka olivat sessiota ajatellen merkittävimpiä.

Suomalaiset suhtautuvat dokumentin eettisyyteen verrattaen hyvin vakavasti. Dokumentin henkilöä ei saa vahingoittaa eikä hänen elämänsä tulisi hankaloitua dokumentin myötä. Kuvattavia henkilöitä tulisi kuunnella sosiaaliseen asemaan katsomatta aina samalta inhimilliseltä tasolta. Tällöin dokumentin henkilöihin syntyvä yhteys voi olla huomattavasti rehellisempi. Näin ollen tutkittava maailma voi avautua rehellisemmin myös katsojalle.

Usein dokumentin henkilöt ovat köyhiä jopa pienellä budjetilla ahertavaan dokkaristiin verrattuna ja hämmennystä voi aiheutua niin dokumentin tekijässä, kuin myös kohteessa. Miten dokumentaristin tulisi suhtautua taloudelliseen eriarvoisuuteen? Esille nousi ajatuksia siitä, ettei dokumentin tarkoitus ole alun alkaenkaan ajaa dokumentaristin omaa etua, vaan pikemminkin tuoda esille uusi puoli maailmasta. Sain käsityksen, että myös useat muut dokumentaristit voivat kokea rahalla maksamisen kuvattavalle jopa halventavana. Henkilöiden ja totuuden välisen suhteen koettiin vääristyvän, jos kuvattavalle maksetaan. Parempana vaihtoehtona pidettiin koko kyläyhteisön auttamista: Esimerkiksi valaanpyytäjäkylään voi ostaa kalastustarvikkeita. Tällöin dokumentin tekeminen aiheuttaa myös vähemmän kateutta yhteisön sisällä.

Köyhien ihmisten voi kuitenkin olla vaikea käsittää, että henkilö, jolla on varaa kuvauskalustoon ja matkaan toiselle puolelle maailmaa, ei ole kykeneväinen auttamaan ihmisiä taloudellisesti. Vielä suurempia ongelmia aiheutui jos kuvauspaikalla oli aiemmin vieraillut suurempien tuotantoyhtiöiden väkeä, jotka puolestaan olivat maksaneet kuvattaville. Tällöin dokumentin henkilöt tiesivät odottaa maksua suuremmalla todennäköisyydellä. Käytännön esimerkit kuitenkin todistivat, että maksamatta jättäminen kantaisi lopulta jopa suurempaa luottamusta kuvattavien ja ohjaajan välillä.

Toinen ongelmakohta oli vieraan yhteisön jäsenten saama huomio dokumentin tekijältä. Yhteisön sisällä saattaa syntyä kateutta, jos kaikki kyläläiset ovat kiinnostuneita kertomaan oman tarinansa elokuvassa. Ohjaajan on kuitenkin rajattava ketä haluaa mukaan dokumentiin ja millaista materiaalia näiltä henkilöiltä tarvitsee.

Toinen eettinen ongelma taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi oli dokumentin aiheuttavat vahingot kuvattavassa ympäristössä. Dokumentit kuvaavat usein arkaa osaa maailmasta ja yleisö kiinnostuu helposti dramaattisista tapahtumista. Dokumentaristille voi olla houkuttelevaa näyttää tällaisia tapahtumia, mutta vastuu salaisuuksien paljastamisesta ja niiden aiheuttamista seurauksista kuvattaville on lopulta dokumentin tekijällä.

Itselleni jäi päällimäisenä mieleen tapaus, jossa dokumentaristi oli vierailemassa hiljaisessa sissileirissä. Sissit kokivat, ettei heillä ole hiljaisen ajan vuoksi mitään annettavaa dokumentille ja alkoivat ampua ihmisiä vain saadakseen parempaa kuvamateriaalia. Tällaisen tapauksen aiheuttamien vahinkojen ei kuitenkaan voida katsoa johtuvan dokumentista. Puolestaan tapauksia, joissa elokuva paljastaa jotain, joka saa aikaan vahinkoa dokumentin henkilöissä, voidaan katsoa dokumentin aikaansaannoksena. Tästä esimerkkinä tapaus, jossa humalassa työskennelleen ambulanssinkuljettajan näkyminen elokuvassa aiheutti potkut koko työryhmälle. Keskustelu kääntyi myös siihen, olisiko moraalisesti kuitenkin oikein raportoida humalassa ajavasta ambulanssinkuljettajasta?

Pirjo Honkasalon mukaan dokumentaristi voi kuvata niin paljon kuin haluaa, mutta arat tai kuvattavalle vaaralliset kohdat on leikattava pois itse elokuvasta. Yksimielisyys vallitsi myös siitä, ettei muitakaan humalaisia ihmisiä voi näyttää elokuvassa alentamatta heidän ihmisarvoaan.

Joskus myös ohjaaja voi joutua vaikeuksiin dokumentin henkilöiden kanssa. Kuvattavat voivat kokea asemansa uhatuksi jos esimerkiksi heidän taustojaan tutkitaan liiaksi. Yhteydenpitoa dokumenttiin haikailtaviin henkilöihin ei kuitenkaan kannata lopettaa ensimmäisen hylätyn kirjeen jälkeen. Inhimilliset väärinkäsitykset saattavat kaataa projektin, etenkin jos tarkoitusperiä ei ole selvennetty tarpeeksi kuvattaville henkilöille. Toisin sanoen riittävä kommunikointi ja asioiden selventäminen on tärkeää. Asian tutkimisen myötä voi paljastua yllättäviäkin asianhaaroja, jotka voivat lopulta jopa yhdistää dokumentin tekijää ja sen henkilöitä.

Vaikkei huonoissa oloissa elävien ihmisten asemaa maailmassa voisikaan paljon parantaa, voi heitä ilahduttaa ainakin kuvatulla materiaalilla. Erityisen iloisia ihmiset olivat olleet, kun he saivat nähdä videokuvaa esimerkiksi kuolleesta vanhemmastaan, joka oli kuvausten aikana vielä hengissä. Tällainen lahja voi olla hyvinkin arvokas ihmiselle, joka elää täysin nykyteknologian ulkopuolella.

Helsingin elokuva-akatemian Elävän kuvan seura on sarja viikoittain järjestettäviä vertaisoppimistilaisuuksia. Blogitekstit perustuvat vaihtuvien kirjoittajien havaintoihin, kokemuksiin ja näkemyksiin pidetyn session pohjalta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s