Ilkka Peltola: Elokuvan tyyli, sävy ja tunnelma

Helsingin elokuva-akatemian Elävän kuvan seura, 7.3.2016

Helsingin elokuva-akatemian Elävän kuvan seura on sarja viikoittain järjestettäviä vertaisoppimistilaisuuksia. Blogitekstit perustuvat vaihtuvien kirjoittajien havaintoihin, kokemuksiin ja näkemyksiin pidetyn session pohjalta. Tämän blogitekstin on kirjoittanut anonyymi jäsen.

Ilkka Peltola käsitteli alustuksessaan elokuvan tyylejä ja sen vaikutusta elokuvan kokonaisilmeeseen. Mutta mitä sitten on tyyli? Se on keino ilmaista asioita, sen välityksellä kurotutaan kohti tarinan ydintä ja luodaan tunnelmaa. Käytetyn valon sävy, elokuvassa hyödynnetty optiikka tai vaikkapa valittu äänimaailma pyrkivät luonnehtimaan tarinan maailmaa ja saamaan katsojat kiinnostumaan esitetystä.

Tyyli toteutuu eri tasoilla. Tyyliin vaikuttaa 1) ajankohta. Kunakin aikana käytettävissä oleva teknologia muokkaa estetiikkaa: esim. nitraattifilmi ei ollut pelkästään tekninen ratkaisu vaan sillä oli oma erottuva jälkensä; mykkäelokuvassa emme kuulleet näyttelijöiden replikointia, mutta tämä rajoite mahdollisti keskimäärin tyylitellymmän ilmaisun kuin sen minkä äänielokuva usein myöhemmin omaksui jne. Teknologia asettaa siis reunaehtoja eri aikakausien elokuville, mutta rajoitteet voivat toimia myös tyylillisten innovaatioiden lähteenä.

2) Maa (tai studio), jossa elokuva tehdään vaikuttaa myös sen tyyliin. Osin asia palautuu edellä mainittuun käytettävissä olevaan teknologiaan. Esim. 1960-luvulla Italiassa kehitettiin CinemaScopelle halvempi vaihtoehto Techniscope, joka mahdollisti paremman syväterävyyden kuin CinemaScope. Asia, josta vaikkapa Sergio Leone, otti paljon irti elokuvissaan. Toisaalta eri maissa on erilaisia tuotantokulttuureja, tekemisen tapoja, esimerkiksi Italiassa elokuvien jälkiäänitys oli normi ja sillä oli oma lisänsä elokuvan synnyttämään kokonaisvaikutelmaan. Eri maista tulevat näyttelijät lausuivat vuorosanansa omalla kielellään ja sitten homma dubattiin, mikä loi erityisen, italialaiselle elokuvalle ominaisen vivahteen, lopputulos oli vähemmän naturalistinen kuin monen muun maan suosimissa äänityskäytännöissä.

3) Lajityypeillä on myös vaikutus elokuvan tyyliin. Esimerkiksi 1940-50lukujen film noirissa ovat omat luonteenomaiset valaistusratkaisunsa, jotka eroavat vaikkapa aikakauden musikaalien ilmeestä. Lajityypeille ovat ominaisia myös juonelliset konventiot. Romanttisissa komedioissa on onnellinen loppu: pääpari saa toisensa tai päähenkilö löytää tosirakkauden; gangsterielokuvissa seurataan usein päähenkilön nousua ja tuhoa; kauhuelokuvissa riittää väkivaltaisia kuolemia jne.

4) Ohjaajillakin on oma kädenjälkensä, mikä toki muuttuu ja varioituu vuosien ja projektien myötä, mutta on usein leimallista tietyille ohjaajille. Ajatellaan vaikkapa Orson Wellesin tuotannosta neljää elokuvaa: Citizen Kane, Mahtavat Amberssonit, Pahan kosketus ja Oikeusjuttu kaikissa käytetään laajakulma objektiivejä, jotka vääristävät perspektiiviä, luovat etäisyyden tunnetta ihmisten välille, lisäksi käytetyn valaistuksen ja valitun objektiivin aukon avulla syväterävyys on suuri: voimme nähdä sekä ihmiset etualalla että taustalla selvästi. Kaikissa neljässä elokuvassa on eri kuvaaja, mutta tyyli tunnistettavasti samanlainen, aiheiden vaatimin variaatioin.

5) Yksittäisellä elokuvalla on luonnollisesti myös omat tyylipiirteensä, eri aiheet vaativat erilaista käsittelyä. Eli kun puhumme jonkin elokuvan tyylistä, niin se on fuusio käytettävissä olevan teknologian, ajankohdan käytäntöjen, yksilöiden tavoitteiden jne. välillä. Yksittäinen elokuva koostuu siis itseasiassa tyyleistä. Pahan kosketus ja Syvä uni ovat film noiriin luettavia elokuvia ja niissä voi nähdä lajityypistä johtuvia samankaltaisia piirteitä, toisaalta Wellesin kädenjälki poikkeaa aikalailla Hawksin vastaavasta. Yksittäisen elokuvan kuten Pahan kosketuksen kuvan, äänen, montaasin tai vaikkapa näyttelemisen tyylien kokonaisuus muodostaa sen Tyylin.

citizen_kane_4

Kuva Orson Wellesin elokuvasta: Citizen Kane (1941)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s