Mara Jelinko: Tarinan ja painopisteiden muokkaaminen leikkauksessa

Helsingin elokuva-akatemian kerho, 27.4.2015

Sessiossa Mara Jelinko järjesti uuden pitkän fiktionsa koenäytöksen. Kyseessä oli elokuvan tuorein leikkaus, ei siis lopullinen. Tässä vaiheessa elokuvasta puuttuivat värimäärittely ja äänisuunnittelu. Musiikit eivät myöskään olleet lopullisia, ja väliaikaiset musiikit oli lisätty leikkaukseen välittämään tarkoitettu tunnelma.

Session osallistujat toimivat koeyleisönä, joka sai antaa palautetta elokuvasta. Palautteen pohjalta elokuvan tekijät voivat ohjata leikkausta ja lopputulosta “oikeaan” suuntaan, jotta elokuva saavuttaisi sille toivotut tavoitteet ohjauksellisesti, leikkauksellisesti, dramaturgisesti ja tuotannollisesti. Paikalla elokuvaa edustamassa olivat sen ohjaaja, leikkaaja ja tuottaja.

Osallistujille jaettiin lomake täytettäväksi heti elokuvan katsomisen jälkeen. Lomakkeella kysyttiin mm. oliko tarinan ymmärrettävyydessä aukkoja, olivatko henkilöiden motiivit ymmärrettäviä, jäikö jokin kohtaus tai henkilö epäselväksi ja mitkä olivat elokuvan voimakkaimpia kohtauksia.

Jotta koenäytöksestä oli jotain hyötyä keskityttiin koenäytöstä seuraavassa keskustelussa siihen mikä elokuvan tämänhetkisessä leikkauksessa EI toiminut. Päähenkilön suhteen useilla osallistujilla oli jäänyt jokseenkin epäselväksi oliko myös päähenkilö ihmiskaupan uhri ja kuinka päähenkilön kehityskaari tulee perustelluksi. Leikkausversion yhtenä keskeisenä ongelmana pidettiinkin puutteita henkilöhahmojen rakentamisessa.

Antagonistin kaupunginhallituspolitiikkaan liittyvät kuviot olivat jääneet jokseenkin hämärän peittoon, vaikka niillä kuitenkin tuntui olevan korostettua merkitystä. Myös jotkin yksityiskohdat olivat menneet yleisöltä ohi, kuten passeissa olleet valokuvat ja elokuvan alkupuolen lokaatiot. Näiden korostamista pohdittiin paremman selkeyden saavuttamiseksi. Osassa katsojista tietyt lokaatiot olivat herättäneet hämmennystä.

Jotkin asiat jakoivat mielipiteitä koeyleisössä. Elokuvan rakenne oli joidenkin mielestä haastava, kun taas osa koki että se oli jopa turhan selkeä. Leikkausrytmi oli joillekin tietyissä kohtauksissa liian viipyilevä, kun taas osan mielestä se oli täsmälleen sopiva tietynlaisen tunnelman saavuttamiseksi.

Useat koeyleisön edustajat kiinnittivät huomiota joihinkin tunnelmallisiin kuviin, jotka loivat kiinnostavaa tunnetta. Näitä kuvia ohjaajan mukaan löytyy paljon lisää, ja niitä saatetaankin sisällyttää enemmän lopulliseen versioon. Ohjaaja myös kertoi, että jotain on mahdollista kuvata lisää, mikäli sille katsotaan olevan riittävää tarvetta.

Elokuva on määrä julkaista syksyllä 2015. On todella kiinnostavaa nähdä millaisiin ratkaisuihin elokuvan lopullisessa versiossa on päädytty ja kuinka paljon elokuvakokemus tulee muuttumaan nyt nähdystä versiosta ja mahdollisesti nyt annetun palautteen pohjalta!

Mara Jelinkon seuraava elokuva ”Lunastus” on ensi-illassa R&A-festareilla lauantaina 26.9.2015

http://hiff.fi/elokuvat/lunastus/

Helsingin elokuva-akatemian kerho on sarja viikoittain järjestettäviä vertaisoppimistilaisuuksia. Blogitekstit perustuvat vaihtuvien kirjoittajien havaintoihin, kokemuksiin ja näkemyksiin pidetyn session pohjalta.

Mainokset

Mara Jelinko: Kuvasuunnitelma käsikirjoituksen pohjalta

Helsingin elokuva-akatemian kerho, 19.1.2015

Mara aloittaa session painottamalla, että kuvasuunnitelman tekemiselle ei ole sääntöjä. Jokainen voi edete oikeastaan kuinka vain ikinä haluaa ja kokee itselleen mielekkääksi lähestymistavaksi.

Kuvakerronnan miettiminen lähtee käsikirjoituksen lukemisesta. Dramaturgisen rakenteen analysointi on käsikirjoituksen suhteen teknisesti tärkein askel. Kuvakerronnan kannalta merkitseviä asioita ovat etenkin käsikirjoituksen tunnelma, kerronta ja tyyli. Lukukerran jälkeen on tärkeä tunnustella millaisen fiiliksen käsikirjoitus jättää, millasia visioita herää, millaisia tunnelmia käsikirjoitus muodostaa, millaista musiikkia elokuvassa saattaisi olla? Käytännön työkaluna voi olla hyvä etsiä mielestään käsikirjoituksen kohtauksiin sopivaa musiikkia, jota voi hyvin käyttää välineenä kuvallisten mielikuvien muodostamisessa.

Ohjaajan näkökulmasta elokuva voi muodostaa erilaisen kokonaisuuden kuin mitä käsikirjoittaja on tarkoittanut. Käsikirjoittaja on voinut pitää elokuvan kaarena esimerkiksi kahden henkilön välistä riitaa, kun ohjaaja pitää elokuvan kaarena esimerkiksi tietyn tunnelman kehittymistä. Käsikirjoituksen lukukerran jälkeen ohjaaja saattaakin ajatella lisäävänsä käsikirjoitukseen tunnelmia, ajatuksia, kuvakulmia, ym. Usein ohjaaja etsiikin yhteistä linjaa käsikirjoittajan kanssa erilaisiin painotuksiin dramaturgian, merkitysten ja tunnelmien suhteen.

Kuvakerronnan suunnittelun kannalta tärkeä on havaita, että visuaalinen maailma voi luoda tason, jota käsikirjoituksessa ei ehkä ole lainkaan. Tästä esimerkkinä Mara viittasi Only God Forgives -elokuvan kohtaukseen, jossa poliisipäällikkö saapuu rankaisuaikeissa rampaa poikaa syöttävän miehen luo. Elokuvassa tärkeintä ei ole tarinan looginen seuraaminen, vaan viipyilevän visuaalisen tyylin muodostamat tunnelmat. Tässä tapauksessa käsikirjoitus tuskin on sisältänyt lainkaan kokemuspohjaista psyykkistä tasoa, jonka elokuvan visuaalinen tyyli tavoittaa.

Kuvasuunnitelma on elokuvan kokonaisvisuaalinen tyyli ja tunnelma, visuaalinen punainen lanka. Eri elokuvat sisältävät erilaisen visuaalisen tyylin. Katso esimerkiksi kolme visuaalisesti erilaista elokuvaa ja mieti millainen elokuvasta tulisi näiden toisten elokuvien visuaalisella tyylillä toteutettuna.

Mara nosti esiin elokuvan Biutiful. Elokuvan alku on usein suhteellisen raffia käsivarakuvaa ja osittain puhki palanutta. Puolesta välistä lähtien kuvakerronta muuttuu rauhallisemmaksi, tyylitellymmäksi ja paremmin valaistuksi. Loppupuolelle siirryttäessä käyttöön on otettu anamorfiset linssit, joiden kautta kuva näyttää erilaiselta pienentäen syväterävyyttä ja luoden erilaisia flareja. Kesken elokuvan myös kuvasuhde vaihtuu, mitä harva katsoja varsinaisesti huomaa. Elokuvan visuaalinen kerronta siis muuttuu jatkuvasti elokuvan aikana sisältöä tukien, minkä katsoja havaitsee lähinnä alitajuisesti.

Dialogi ja vuorovaikutus ohjaajan ja käsikirjoittajan välillä on olennaista. Käsikirjoitus saattaa elää elokuvan teon aikana, kuvasuunnitelman tuloksena, kuvausten aikana ja leikkausvaiheessa. Kuvasuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä sisäistää kunkin kohtauksen tavoiteltu ydin (beat), eli miten kohtaus muuttaa tarinaa tai sen suuntaa. Kiinnostavana esimerkkinä Mara nosti keittiökohtauksen elokuvasta Unelmien sielunmessu. Kohtauksessa on suuri “beat-muutos”, jossa ensimmäisestä keskustelusta tulee turha, kamera siirtyy pöydän toiselle puolelle ja henkilöt aloittavat täysin uuden keskustelun.

Yksittäiset kuvat voivat olla hyvin erilaisia, ja kerronnallisen ulottuvuuden lisäksi suuria eroja niillä voi olla käytännön toteutuksen suhteen. Jokainen yksittäinen kuva maksaa. Kamera- ja valaistusteknisen näkökulman lisäksi toteutustapa voi vaikuttaa näyttelijätyöhön. Esimerkiksi laaja selkeä kuva toiminnasta (master) voi edesauttaa saamaan näyttelijästä enemmän irti, kun taas toisessa ääripäässä voi olla monimutkainen ja tekninen askelmerkit sisältävä kamera-ajo, joka voi olla näyttelijälle painajainen. Esimerkkinä Mara viittaisi Children of Men -elokuvan pitkiin ottoihin.

Kuvasuunnitelmaa tehtäessä keskeinen kysymys on, mitä asioita haluat painottaa ja nostaa käsikirjoituksesta. Ensimmäisen kohtauksen tulisi olla suhteellisen selkeä ja elokuvan tyyliin sukeltava. Tyhjäkäyntiä kannattaa välttää, eli toisin sanoen irrelevantin tiedon välittäminen kuvassa, voi tehdä kerronnasta tylsää. Mara nosti kolme keskeistä asiaa kuvasuunnitelman tekemisessä: 1. tunnelman ja tyylin suunnittelu (missä omaperäisyys on olennaista), 2. kuvakerronnalliset perinteiset tekniset vaatimukset, 3. leikkaajalle pitää suunnitella tarpeeksi materiaalia.

Käytännön lähestymistapoina kuvasuunnitelman tekemiseen Mara luetteli storyboardit, valokuva-storyboardit, pohjapiirroksen/kamerakartan ja yksinkertaisen listan kuvista. Käsikirjoituksen lukuvaiheessa kätevä tapa on myös merkata viivoilla mistä jokin tietty kuva voisi alkaa ja mihin se voisi loppua. Maralla olisi ollut vielä aiheesta paljon asiaa ja kiinnostavia kuvasuunnittelutehtäviä, mutta ne jäivät seuraavaan kertaan!

Mara Jelinkon seuraava elokuva ”Lunastus” on ensi-illassa R&A-festareilla lauantaina 26.9.2015

Lunastus

Helsingin elokuva-akatemian kerho on sarja viikoittain järjestettäviä vertaisoppimistilaisuuksia. Blogitekstit perustuvat vaihtuvien kirjoittajien havaintoihin, kokemuksiin ja näkemyksiin pidetyn session pohjalta.